Pienen pieni murunen

eilen yhden viikon ikäinen <3

Silmät ovat avautuneet ja painoa oli tänä aamuna 317g.

Luna- äiti hoitaa mallikkaasti ja isä ottaa rennosti.

Sisaruskuvat

Huomenta!

Tässä babyboomin keskellä laitan teille näytille kaksi uusinta kuvaa esikoisistani. Kuvat ovat otettu 15.9.2014.

Saanen esitellä....tyttäreni Magnificat Red Velvet, kutsumanimeltään Neea:

Sekä toinen tyttäreni Magnificat Chocolade Chip, kutsumanimeltään Hippu:

Eivätkös ole hauskan näköisiä pieniä tyttösiä?! Eräs tuttavamme muuten kuvaili Hippua surullisen näköiseksi. Hän näyttää kuulemma surusilmältä. Ei hän minusta niin surulliselta näytä, mutta kyllä hänessä tuollaista runotyttömäistä herkkyyttä on <3

Terveiset Magnificat- kissalaan!

Toivoo Isukki

Maailman kirjat sekaisin.

Miau!

Meillä on täällä kotona nyt maailman kirjat sekaisin. Meille syntyi tänne kotiin pieni prinsessa 20.9.2014. Se tarkoittaa sitä että MINÄ en pääse pentuhuoneeseen, MINÄ en pääse parvekkeelle ja mikä pahinta, kotini muuttuu kuulemma KISSALAKSI? Voitteko kuvitella? Ja kaiken sai aikaan tämä pieni öttimörriäinen joka tuntuu nyt olevan kaikkien silmäterä. Paitsi minun, koska minä en edes näe häntä.

Tässä hän nyt on:

3 päivää vanhana.

Kaikki alkoi siitä kun mä lopputilin sain...no ei vaiskaan vaan kaikkihan siis ALKOI siitä kun minä tulin ensimmäistä kertaa isäksi silloin heinäkuussa. Tämä meidän Luna kuulkaas villiintyi siitä niin paljon, että aloitti superhypermegajuoksut ja olimme tuolloin kesämökillä siellä kesäparatiisissa. Ja toki minäkin ilostuin isänä olemisesta niin paljon että laitoin tuolloin tämän pikku prinsessan siemenen itämään ja nyt syyskuussa, Varpun nimipäivänä, tämä lapsonen syntyi. Onneksi sillä on edes tuo punainen täplä päässä, että kaikki tajuavat sen olevan MINUN.

Ja nyt kesäparatiisi on OHI. Ei enää rantakalliokävelyä illan hämärässä, ei kaislikon havinaa, ei laiturilla lötköttelyä. En pääse telttailemaan pienen pieneen kupoliini, en vaanimaan oravaa, en västäräkkiä enkä pääse grillimestariksi. Ja kaikki vain tuon kesäisen huuman vuoksi. Nyt olemme täällä kaupungissa, sillä emmehän me voi pientä lasta kuljetella maailmalle emmekä toisaalta voi jättää häntä yksinkään. Ja sitten...minä joudun jakamaan kotini ja petini tuon koiran rontin kanssa. Täällä minäkin kuulkaas nukun koiran pedissä, ydinluu pään alla. Onneksi se edes tuoksuu hyvälle. Kaikki muut sulkeutuvat illan tullen pentuhuoneeseen. Mutta minä ja koiramme Dio. Me taidamme olla ikuinen parivaljakko. Ukot, ukkelit, äijät, ihan miten vaan.

Mutta tietysti minä olen myös rinta rottingilla isän roolissa. Vaikka paljon menetin niin paljon myös sain...Lapsia on IHANA tehdä, mutta on se kuulkaas vähän eri asia kun ne syntyvät toiselle puolen Suomea saatikka sitten tänne meille. Tämä muuttaa arkeni täysin! Enkös jo tuumannut teille, että herraskollit tekevät vain tyttöjä!? Emme ole vielä keksineet lapsoselle nimeä, mutta kaikella on aikansa. Niin ja tämä kissalajuttu. Katsokaas nyt tätä minun rautalankamallia:

1+1= 2 kissan KOTI
1+1+1= 3 kissan KISSALA

Onneksi palvelijani on ollut kaukaa viisas ja luottanut oikeaan ajoitukseen. Hänellä nimittäin on ollut jo ikuisuuden kasvattajanimi olemassa, vaikka eihän sitä kukaan ole tiennyt. En minäkään ennen. Hän on siis kasvatellut minua jo neljä vuotta jollakin omalla salaperäisellä nimellään. Pyh, sanon minä! Minä olen Leo von Overlord-Vuorenblå ja pysyn. Nyt tämä lapsonen rekisteröidään ihan eri sukunimelle kuin minä, voi voi tätä nykyajan meininkiä.

Meillä kaikilla tässä perheessä on nyt eri nimet. Minulla, Lunalla, koiralla Diolla sekä molemmilla palvelijoillani. Eri sukua samaa maata sopii meille. Minä kyllä pidän aatelisesta nimestäni. Se sopii minulle. Melkein suutuin ja mustaksi muutuin, kun minut kerran kutsuttiin eläinlääkäriin nimellä LEO PUIKKONEN! Leo siis MIKÄ??? Ehei, ei minusta kuulkaa karjalaista saa tekemälläkään. Aatelinen vereni tekee minusta ruotsalaispuolalaisen ja olen ylpeä siitä. Mutta minulle sanottiin että on ihan tavallista, että tuolla maailmalla nimet voivat mennä sekaisin. Onneksi sentään huomasivat että olen KISSA. Meidän Lunalle meinaan tuli vakuutusyhtiöltä lappu jossa puhuttiin LUNA-KOIRASTA. Olikohan tullut väärään osoitteeseen?

No nyt on päiväunien aika. Menen tuonne Lunan boxiin nukkumaan.
Wuh wuh eikun kurrrrrrr....

Terveisin Leo, kolminkertainen Isukki

P.S Varautukaa siihen, että kuten meidän kotimme on nyt täyttänyt vauvan tuoksu, niin todennäköisesti tämä blogikin muuttuu vaaleanpunaiseksi beibipäivitysten areenaksi. Kaikella rakkaudella, tietenkin. 

Leijonan pentu vapaana!

Iltaa Ystäväni!

Laita lapset asialle, mene itse perässä. Minun täytyy nyt antaa isän karvaisesta ja isosta tassusta onnenpotku, että pieni tyttäreni löytäisi hyvän ja rakastavan kodin!
Tyttönen on kuin ilmetty äitinsä, ainakin ulkoisesti :-)  Kilpikonna ja kaunis kuin mikä :-)

Minä taas Isänä toivon, että tulevat omistajat olisivat näyttelyistä kiinnostuneita, mutta pääasiahan on se, että omistajat ovat rakastavia, huolehtivia ja kunnollisia kissaihmisiä.

Tässä hän nyt on:

Magnificat Chocolade Chip ( MCO f)

Magnificat- kissalan yhteystiedot löydät täältä: Magnificat- kissala

Pahoittelen kuvien huonolaatuisuutta. Palvelijani ei ole kovin harjaantunut kissanpentujen kuvaaja, sillä omista pentuajoistani on jo aikaa ja nykyään olen niin iso ja punainen että minut on helppo zoomata kameran kuin kameran linssin läpi.

Muuten, tämän pienen suloisen kilpparityttären sisko on jo saanut elämäänsä uudet onnelliset omistajat. Tytöstä ei tullutkaan punainen, eikä punatabby vaan vielä jännittävämpää...punatiikeri.
Siis eikö ole upeaa, että Leo Leijonan pennusta tulee Puna Tiikeri? Minusta tämä on vallan mainiota, kautta viiksikarvain....

Tässä vielä sisar, hento punainen (tiikeri)

Magnificat Red Velvet (MCO d 23)

Mukavaa illan jatkoa.....