Valokuvien ja tekstien kopioiminen ilman lupaa on kielletty.

29. lokakuuta 2016

Halloween

Hurjaa Halloweenia Sinulle!


Tulkaa velhot,
tulkaa peikot.
Tulkaa kaikki
ilkeät veikot.
Auringon laskiessa
esiin koloista ryömikää,
pidot kauheimmat
aamuun juhlitaan!




Luurangot katolla rapisee,
peiloissansa vapisee.
Sisään ne päästä,
mut kurpitsa yks ees säästä.
Halloween nyt tulla saa,
kaikki itkuun pillahtaa. 



 Valkoinen käsi etsii tietään läpi mullan vapauteen
Halloween tänään koittaa, kuolleet herää uudelleen

Vampyyri liitä poikki ilman kohdettansa etsien
Laskeutuu viereen pienen pojan,
upottaa hampaansa kaulan pehmeyteen

Noita lukee loitsujansa, kiroaa tytön pienoisen
tyttö kirkuu keinussansa naama verta valuen

Täydenkuun koittaessa ihmissusi ulvahtaa
juoskaa kotiin kaikki lapset hirviöt on valloillaan.

28. lokakuuta 2016

Kyllä Munamestari tietää!

Enkös minä ole aina sanonut, että "munalla töihin???"

Lukekaas tämä linkki rakkaat lukijat:
Syö munaa

Kananmunien syöntiin kannattaa panostaa - etenkin talvella.


Terveisin Munamestari



23. lokakuuta 2016

Kissojen silmin

Tämä ei taida olla kyllä ihan minun tapaistani, mutta kun kerran tämmöinen mainio fingerporilainen meidän Turun Sanomasta löytyi, linkitetään se teillekin, rakkaat lukijat:

Heh heh heh, minusta tämä on vallan mainio!

Terveisin Leo

21. lokakuuta 2016

Vermo 15-16.10.2016

15.10.2016.

Ja taas meirän Hermannia vietiin. Nimittäin kissanäyttelyyn. Hänen pitää katsokaas saada kokemusta, jotta hän tietää mitä siellä tehdään ja miten siellä kuuluu olla. Näin minä varaisänä olen hänelle sanonut. Hänellä ei ole minun punaisen pojan tempperamenttiani, minun mielestäni hän on vaalea, viileä ja vähän hidas, mutta ehkä se aikaa myöten muuttuu. Onhan hän sentään maahanmuuttaja ja joutunut opettelemaan meidän kielemme ja kaiken muun. Mutta erilaiset kulttuurit rikastuttavat toisiaan, niinhän sitä sanotaan.

Vermo onkin meidän perheelle ihan uusi paikka. Yhdessä sitten pohdimme Vermoon tietä etsiessä, että miten ihmeessä emme ole koskaan innostuneet raviurheilusta vaikka esimerkiksi eurojackpotin 90 miljoonan pottia oli pakko veikata. Hevostelu, totoilu, raviurheilu...se on ihan eri asia. Joka tapauksessa muutaman kiekuran jälkeen löysimme vihdoin perille. Navigaattorimme nimittäin jumittui erään tunnelin kohdalle, joten palvelijamme havahtui siinä Munkkiniemen kohdalla että HUPSISTA, nyt ei enää pelitä...

Hallissa olikin jo täysi tohina meneillään kun saavuimme sinne. Eläinlääkärintarkin jälkeen menimme etsimään meille sopivaa häkkipaikkaa ja sehän löytyi samaan heimoon kuuluvien joukosta. Ja ei muuta kuin desinfektiot käyttöön, Lokkiverhot paikoilleen ja Hermann sinne oleskelemaan. Sitten ei mennytkään kuin 10 minuuttia ja meidän väriryhmämme esitykset alkoivat. Tuomarina oli Bjarne Wikström ja ennakkotiedoista (vain kaksi tässä väriryhmässä) poiketen saimme värin parhaan kokoon, sillä joukkoomme iloiseen astui eräs suloinen värinvaihtajatyttö.

Hermann häkillään.

Bjarne hetken tuumaili ja antoi Hermannille arvosteluksi EX1. Voi, miten hieno juttu. Värin paras menikin jo meille entuudestaan tutulle voittajakissalle, joka on ollut BISkin jo monta kertaa, muistaakseni. Hän on kotoisin naapurimaastamme Venäjältä. Tämän jälkeen heille kaikille tuli nälkä. Hermann syöpötteli omassa häkissään ja palvelusväki meni kahvioon ostamaan kahvit ja sämpylät.

(Ja muistelipa toinen heistä höyrytettyjä nakkeja popsiessaan omaa lapsuuttaan. Hän on nimittäin aina matkalla Siikamammalle ja Siikapappalle syönyt Toyotan takapenkillä viisi höyrytettyä nakkia, jotka ostettiin Laitilan grilliltä. Grilliä vartioi öisin iso seefferi.)

TP- rinkiin osallistuimme muutamaa tovia myöhemmin. Nuorten luokassa oli yhteensä seitsemän osallistujaa, ja lopulta Bjarne pudotti kaikki muut pois, mutta meirän Hermann ja eräs Neva jäivät mittelöön. Ja sitten se vain tapahtui. Hermann nominoitiin, joten hän meni elämänsä ensimmäistä kertaa paneeliin.
Paneelivertailua...Kumpi ompi parempi?
Hmmm...mikä profiili...
Vertailua, vertailua...Boris ja Bjarne tekevät työtään...

Paneelissa vastassa oli todella jäätävä vastus, moninkertainen BIS- voittaja joten palveluväkemme lähinnä jännitti miten Hermann käyttäytyy. Tuomarin äänet menivät kuitenkin tasan ja ulkopuolinen tuomari astui kehiin. Ja hän valitsi Hermannin! Miten uskomatonta! Meirän Hermann 7 kk vanhana BIS- nuori! Waude! Uskomatonta mutta totta.
Hermann EX1 NOM BIS!!!

BIS- voiton jälkeen lähdimme hotelliin lepäämään ja Hermannia odotti siellä pieni pussukka. Ihanaa, miten hotelleissa nykyään huomioidaan myös lemmikkimatkustajat. Miten suloista!

Hermannin oma hotellipussi odotti respassa.

Tämän lisäksi piti tietenkin kurkistaa BIS- voittajan kassiin. Ruokaa emme valokuvanneet. Örps.

Ruusukkeita ja krumeluurilautanen!
Sitten vain unille ja odottamaan huomista!

16.10.2016

Sunnuntai valkeni syksyisen sateisena. Tänään tuomarina olisi Van Roy Kristof, joka onkin aivan uusi tuttavuus. Hermann oli tänään jo taas hitusen enemmän kotonaan Vermossa kuin eilen.

Täällä sitä ollaan!

Hermann sai arvosteluksi hienosti EX1 ja yllätykseksemme värin paras- ringissä hän peittosi tämän hienon eilisen BIS- voittajakissan- aikuisen uroksen! Wow! Näin ollen EX1 sai vielä kaverikseen BIV.
Seiskaryhmän porukkaa. Vasemmalla pieni värinvaihtajatyttö, keskellä iso ja upea aikuinen veli venäläinen ja oikealla meirän Hermann leikkii lentokonetta.

Nominoinnissakin Hermannia lykästi, sillä hän hän voitti TP- ringin. Mittelöt käytiin tällä kertaa norjalaisen ja hänen välillä, mutta niinpä Hermann ponkaisi taas paneeliin. Paneelia saimmekin sitten odotella kaikessa rauhassa, sillä kategoria II oli vuorossa viimeisenä. Vaan niinhän siinä kävi että "Oho, Manteli voitti" eli sunnuntain BIS- voittaja oli suloinen siperiankissa nimeltään Manteli.

Loppujen lopuksi todella hieno viikonloppu takanapäin ja ihan mielettömän hienot tulokset tuliaisina kotiin. Toki kotiväki Hollannissakin pidettiin ajan tasalla.

Kerro, kerro kuvastin? Ken on Vermossa kaunehin???

Eikä sitten muuta kuin seuraavaan kertaan!

13. lokakuuta 2016

Siuntion näyttely 1-2.10.2016

Ciao!

1.10.2016 Palvelijani - vai pitäisikö Sämpyä lainatakseni sanoa- sihteerini päätti lähteä kaksin Hermannin kanssa näyttelyyn. Luvassa olisi ihanaa A- luokan laatuaikaa ilman avopuolisoa, ilman muita kissoja...vain Lentävä Hollantilainen ja Hän. Siuntioon ei onneksi ole meiltä pitkä matka, mutta kun tarpeeksi monta kertaa senkin välimatkan ajaa, alkaa sekin tuntua.

Mutta nyt Siuntioon.

Siuntion kissanäyttelyn tunnelmaa

Lauantaina meillä oli tuomarina entuudestaan tuntematon Caroline Stoa. Hän oli kovin "vivid" nainen ja piti kovasti meirän Hermannista. Mutta Hermann on juuri siirtynyt nuorten luokkaan, joten eihän hän isommille junnuille pärjännyt. Tulokseksi tuli kuitenkin hieno EX 1 ja SUPERkiitokset sihteerille Hermannin hienosta laitosta ja trimmauksesta.

Hermann osaa ottaa tarvittaessa hyvinkin rennosti.

2.10.2016

Sunnuntaina tuomarina oli - minuakin aikoinaan arvostellut - Martti Peltonen. Hän jutteli samoja hauskoja juttujaan kuin kuusi vuotta sitten. Kyllä minä jo tiedän mitä hän coonilta odottaa. Vähän niinkuin minua. Kaikki on isoa ja pyöreää ei ole kuin tassu ja otsa. Vai miten se meni? Hermann sai taas tulokseksi EX 1 ja olimme tästä todella iloisia. Vielä iloisemmaksi tulimme, kun TP- valinta ei ollutkaan läpihuutojuttu, vaan Martti Peltonen ihan oikeasti mietti kumpi ompi parempi. Lopulta kuitenkin vanhempi ja komeampi Taavi voiton vei. Ja hieno poika hän onkin!
Pieni banneri siitä, kuka tässä häkissä oikein majailee. (tässäkin on mallia otettu kröhön...minulta...)

Laskimme että ajettuja kilometrejä tuli yhteenä noin 560 että kyllä siinä kaasujalka saattoi vähän jo puutua. Minä tietysti odottelin mamia kotiin vihreässä kupoliteltassani ja pelkäsin koko ajan että päivälliseni myöhästyy. Onneksi ilmat olivat suotuisat ajella ja matkan varrella saattoi ihailla syksyn kaunista väriloistoa.

Väsynyt kisaaja.
Joo, että tämmöttis meil siel Siuntios.

T: Leo

Klip klop klip klop Hevonen on POP!

IIIII HA HAA!

Ensi viikonloppuna on taas kissanäyttely. Tällä kertaa Vermon Raviradalla Espoossa. Onneksi minun ei tarvitse lähteä mukaan, sillä en pahemmin piittaa noista hevostelijoista.


Hermann kuitenkin lähtee. Kaikkea hyvää hänelle. Varaisä jää kotiin.

T: Leo